Erilainen shoppailureissu?

Viime viikolla tein matkani jälleen Matinkylän kierrätyskeskukseen. Tarkoitukseni oli mennä yksin bussilla, mutta perillä sain puhelun vanhemmiltani, että koko perhe tuleekin autolla perästä. Että mitä? Olin iloinen, että sain seuraa, mutta se siitä ekologisesta liikkumisesta...
Tarkoitukseni oli etsiä takki. Toki vanha takkini on vielä käyttökelpoinen, mutta musta väri ei enää iske. Uutta en missän tapauksessa tahdo ostaa, joten on tyydyttävä kierrätettyyn tai tuunattava vanha takki. Päädyin kuitenkin kenkäosastolle ja löysin vitosen maksavat, superkivat tennarit. Miksi joku edes heittää tällaisia kierrätykseen? Kuin uutena olisi sinne kierrätykseen heivattu. Toisen roska on toisen onni, sanotaan.
Kiersin koko rakennuksen läpi ja katsoin tavaroita. Valtava määrä tietokoneita! Olin jo aikaisemmin lähes vannonut, että oman tietokoneeni vanhetessa en koskaan osta uutta. Nyt voin olla varma, että voin olee nyky-yhteiskunnan vaatimuksien mukaisesti ja olla silti melkein ekologinen(tietokone kun tuhlaa sähköä), kun voin ostaa koneen kierrätettynä.
Veli löysi tuolin, äiti useita samanlaisia lehtikoreja. En löytänyt takkeja, ja petyin hieman Kierrätyskeskuksen takkivalikoimiin.

Samalla viikolla myöhemmin menin aNightingalen kanssa Helsinkiin. Halusin ehdottomasti käydä UFF:llä tarkistamassa takkivalikoimat. Selailin takkeja ehkä pari minuuttia, kun löysin jopa kaksi sopivan kokoista ja väristä. Toinen niistä oli oikeasti ihana! Ostin sen. Olin aluksi aivan yllättynyt valikoiman koosta ja laadusta. Tajusin sitten kuitenkin, että tottakai: moni lahjoittaa hyväkuntoiset ja kivat vaatteensa ennemmin UFF:lle kuin Kierrätyskeskukseen (UFF ei tietääkseni myöskään ota vastaan huonokuntoisia vaatteita). Hyvää tekevät molemmat, mutta moni haluaa ennemmin auttaa kehitysmaita kuin tukea Kierrätyskeskuksen ympäristötyötä. Itse priorisoin luonnon ja ympäristön, jos on pakko. Oli miten oli, kierrätys aina kunniaan. Minulle itselleni on sinänsä aivan sama, mistä käytetyt vaatteeni hankin, kunhan yrityksen ym. toiminta on eettistä ja voittoa tavoittelematonta.

Olen pohtinut lähiaikoina myös dyykkausta tapana hankkia tavaroita. Liian moni on kierrätyksen suhteen harmillisen välipitämätön, ja olen kuullut, että roskiksesta voi löytyä jopa aarteita. Astetta hurjempi ruoan dyykkaus kiehtoo minua myös. Ruokaa heitetään pois tonneittain Suomessakin, ja suuri osa kauppojenkin ruoista menee lajittelemattomana sekajätteiden joukkoon. Koska suurin osa on vielä muovipaketeissa, en näkisi mitään syytä, mikseivät kaupat voisi tehdä dyykkausta vähän helpommaksi. Suojetut pakkakset voisi vaikka jättää vain maahan roskiksen viereen ennen niiden poisheittämistä, tai jakaa oikeasti suoraan köyhille ihmisille. ABC:llä työkennellyt siskoni on jälkeenpäin kauhistellut, että edes työntekijät eivät saaneet viedä ruokia kotiin. Sekajäte oli paikka, jonne ne tuli heittää parasta ennen-päiväyksen lähestyessä. Kauppaan tehtiin myös tarkastuskäyntejä, joissa tutkittiin työntekijöiden laukut: jos roskiksesta oli pelastettu ruokia, seurasi potkut.

Olen kierrätyksen suhteen vielä lälly. En ole koskaan harrastanut dyykkausta(olen kyllä kerännyt pulloja melko puhtaista sisäroskiksista), mutta ajattelin kokeilla sitten, kun olen omillani asuva köyhä opiskelija. Miksi ei?