Vaatteet käyttökelpoisiksi tuunaamalla

Pitkästä aikaa! :)

Olin pari viikkoa sitten Itämeren ekologian kurssilla Tvärminnessä Hangossa koulun kanssa. Kurssilla keräsimme näytteitä mereltä, hiekkarannalta ja rantakalliolta. Tutkimme mm. pohjamudan eliöstöä, rantojen leviä ja pikkueläimiä ja tietenkin sitä, mitä näytteet mahdollisesti voivat kertoa Itämeren tilasta. Valaistuin todella kurssin aikana, sillä en ollut koskaan edes ajatellut, että Itämeressä voi olla kiinnostavaakin elämää. Tutustuin kolmen päivän aikana yli 20 eliölajiin ja heräsin myös Itämeren suojeluhalukkuuteen. Sääli, etten vielä tänä syksynä ehtinyt koulun takia osallistua WWF:n öljyntorjuntakoulutukseen. Ehkä ensi keväänä? Onneksi lukiomme taksvärkkipäivän tuotot menevät Itämeren suojeluun. :3

Kävimme viime perjantaina perheen kanssa mummuni siskon luona kylässä. Sain kassillisen kätettyjä vaatteita (lähinnä farkkuja) käsiini, ja otin itselleni kaksi paitaa ja kahdet farkut (vaikka olen jo kerran vannonut luopuvani farkuista niiden epämukavuuden vuoksi). Toiset olivat vihreät, eli aivan ihanat! Toiset saman kokoiset ja -malliset olivat kauhean väriset, mutta päätin ottaa ne silti. Suunnitelmissani oli värjätä ne. Googlailin illalla tekstiilivärejä ja löysin Uudesta mustasta kirjoituksen koskien nimenomaan farkkujen värjäystä. Tajusin, että nythän tulee sitten käytettyä kauheita kemikaaleja, mutta toisaalta värjättävät farkut ovat niin hirveän väriset ettei niitä käyttäisi enää kukaan tällä vuosikymmenellä(farkut ovat luultavasti muutaman kymmenen vuoden ikäiset). Harmikseni kirjoituksessa mainitun ekovärin(Textil color) jälleenmyyjän sivustot eivät toimineet, joten jouduin turvautumaan Prismasta löytyneeseen Dylonin oliivinvihreään myrkkyyn. Jos nyt täytyy jotain Dylonista mainita, en tykännyt ohjeistuksesta lisätä 500g suolaa(valtava määrä!). Onneksi karkeaa merisuolaa löytyi paljon enemmänkin, tosin jouduin jauhamaan sen tomuksi jotta se varmasti liukenisi. Kaikin muin puolin tykkäsin kovasti kyseisestä oliivinvihreästä väristä. Farkuista tuli vihreän sijaan merensiniset(eli ihanammat kuin suunnittelin), sillä ne olivat alunperin sinivalkoiset. Värjäsin samalla myös valkoisen hameen, itse yläasteella tekemäni valkoisen hupparin(ei koskaan ennen käytetty) sekä valkoisen paidan (jonka sain käytettynä). Väri oli kaunis ja tasainen, ja alan varmasti käyttää värjäämiäni vaatteita. Hupparia olin jo aiemmin tuunaillutkin kierrätyskeskuksen napeilla, mutta värjäys oli kaiken huippu. Farkuista taisi tulla nyt lempparifarkut värin perusteella. Ainoa huono puoli on tietysti sitten farkkukankaan joustamattomuus, kun ottaa huomioon, kuinka mukavuudenhaluinen olen...

Vielä näin lopuksi haluan kiittää eräitä hienoja ystäviäni, jotka ovat poimineet kilokaupalla suppilovahveroita ja lahjoittaneet meille yhteensä ehkä viisi kiloa sieniä tänä syksynä. Äiti innostui sienten kuivattamisesta, mistä pisteet myös äidille(kuivaaminen on aiemmin kovasti harrastamaamme pakastusta ekologisempaa). Maistettiin ensimmäisestä erästä ja melkein syötiin kaikki, sillä kuivatut suppikset ovat aivan mielettömän hyviä. Saunan lauteet ovat parhaillaan täynnä kuivuvia sieniä. Mutta teki sienillä mitä teki, metsäsieniä kannattaa kerätä, syödä ja säilöä kun niitä vielä metsissä on. Kaikki syödyt sienet ovat pois siitä valtavasta ympäristökuormituksesta, mitä jatkuva turha elintarvikekulutus aiheuttaa. Sienet siis kunniaan!

Tein tämän repun vanhoista shortseista

Kierrätystavaraa!

Olen jo pitkään halunnut käydä kierrätyskeskuksessa Matinkylässä, ja tällä viikolla pääsin vihdoin toteuttamaan pienen unelmani. Tarkoitukseni oli löytää tulevaisuuden kotia varten kierrätetty, kivan näköinen lautassarja, joka ei kirsku haarukan raapaisusta. Ainakin halusin katsoa, onko kierrätyskeskuksen astiavalikoimassa mitään vakavastiotettavaa. Samalla etsin yhä henkseleitä huonolla onnella (Löysin ainoastaan sateenkaarenväriset, jollaisia aNightingalekin tarjosi. Taitavat vain olla liian räikeät).
Tuomio: Matinkylän kierrätyskeskuksen astiaosasto oli UNELMA! Katsoin ihastuksissani valikoiman määrää kaikenlaisista lautasista, laseista, aterimista ja kulhoista erilaisiin kattiloihin ja ihaniin lasipurkkeihin. Hillitsin itseni ja jätin lasipurkit ja kattilat toistaiseksi - muutanhan vasta parin vuoden kuluttua. Lautasia en löytänyt sieltä, mutta tulin vakuuttuneeksi siitä, että sieltä löydän tulevaisuudessa kaiken, mitä tarvitsen keittiöön.
Katsoin läpi myös muun paikan. Askarteluosasto oli hivenen pettymys, vaikka sielläkin oli vaikka mitä. Nappeja löytyi, mutta suurin osa oli melko värittömiä. Poimin muutaman kivan värisen napin, joilla voin tuunata myöhemmin tylsiä pussukoita ja vaatteita. Yritin löytää myös nauhoja, joita voin sitoa ruseteiksi lettien päähän. Yhdet nauhat minulla on, ja ne ovat peräisin vanhoista yöpaidan housuista. Nauhoja en löytänyt, ja napit sain ilmaiseksi kun ne olisivat maksaneet vain 4 senttiä.
Kävin katsomassa myös ilmaisosaston, joka olikin varsinainen aarreaitta. Löysin sieltä kokoiseni ihmisen vanhat farkut, jotka oli leikattu erittäin huonosti shortseiksi. Muuten ne olivat kivat! Tuunasin kotona lahkeet kuntoon ja otin käyttööni(kuva on erittäin huono mutta suuntaa antava). Reissu maksoi kaiken kaikkiaan euron, sillä ostin JRR Tolkienin Hobitti-kirjan, jonka löysin isolta kirjaosastolta. Palapelejäkin katselin laajasta valikoimasta mutten löytänyt mieleistä kuvaa.

Tänään olin töissä Espoon keskuksessa, joten päätin poiketa katsomassa lähetystori Fidan kauppaa. En odottanut mitään, mutta astuessani sisään ihastuin! Kauppa oli pieni, mutta siellä oli vaikka mitä laadukasta tavaraa hyvin halvalla hinnalla (kierrätyskeskuksen veroinen hintataso!). Myös Fidassa oli astiaosasto. Osasto oli pienempi kuin kierrätyskeskuksen, mutta sisälsi siitä huolimatta paljon tavaraa. Aloin katsella lautasia, kun törmäsin unelmaan: viisi kaunista ei-kirskuvaa ruokalautasta, 70 senttiä kappale(lautanen kuvassa)! Sain koko paketin 3,5 eurolla, joten jos kyllästyn niihin tai ne joskus käytössä hajoavat, rahallinen menetys ei ole suuri. Pyöräilin tyytyväisenä kotiin lautaset repussa. Tänne palaan uudelleen! Katselin vaatteitakin jonkin verran, mutta tulin siihen tulokseen, etten tarvitse nyt mitään.

Suosittelen siis ehdottomasti käymään läpi ainakin Fidan ja Kierrätyskeskuksen astiavalikoimat, kun jotain puuttuu. Valikoimat ovat yllättävän laajat, ja aina on mahdollisuus löytää kaikkea kivaa halvalla ja vieläpä ilman ekomorkkista! :)

Vaatevaihtokauppaa

Moi! Ehdin kirjoittaa vielä yhden blogimerkinnän ennen lähtöä. Eilen siskoni tuli harmittelemaan, ettei hänelle luvattu mamman vanha mekko mahdu hänelle. Näin mekon ensimmäistä kertaa ja ilmoitin ottavani sen MIELELLÄNI käyttöön! Mekko oli tosi pieni ja vaikea laittaa päälle. Mutta se sopi, eikä edes puristanut. Samanlaista mekkoa ei kadulla näe. :)
Vastapalveluksi aloin tietenkin etsiä paisuneesta vaatekaapistani vaatteita siskolleni. Olen saanut ehkä liikaakin ihania vaatteita Ruotsissa asuvalta pikkuserkulta, siskolta ja tädiltä. Hyvin vähän olen ostanut itse viime aikoina, ehkä kaksi hametta. Ja käytetyt kengät. Mikä on tietysti hyvä!

Löysin paljonkin vaatteita, joita en ole loppujen lopuksi käyttänyt kuin kerran tai en kertaakaan. Farkkuja en ole laittanut jalkaani yli vuoteen, sillä koen ne nykyään erittäin epämukaviksi. Ostaessa farkut olivat juuri sopivat, mutta en tullut ajatelleeksi, kuinka ne voivat venyä. Kaikki farkkuni paitsi kahdet eivät enää istu, vaan alkavat roikkua ikävästi. Ja tarvitsen vyön. Siskolle ne sopivat loistavasti, ja sain vaatekaapistani pois kahdet ehjät farkut ja kaksi pitkähihaista kivaa paitaa. Seuraavaksi lähetin kaverille viestiä, josko hän olisi kiinnostunut eräästä kivasta paidasta, joka ei enää millään ilveellä sovi edes minulle.
Loppu hyvin kaikki hyvin, sain myös siskon vanhan valkoisen hameen. Moni vaate jäi vielä käyttämättömäksi kaappiin, mutta niitä voi tietenkin yrittää laittaa kavereille eteenpäin. Tai myydä.

Vähän tietysti kirpaisi antaa farkut pois. Toiset maksoivat uutena ainakin sata euroa! Ne myös menevät satavarmasti uudella käyttäjällään rikki parin viikon sisään kuten muutkin hänen housunsa. Siispä sanoin hänelle, että tuo takaisin sitten jos vähääkään repeää. Pikkusisko opettaa, kuinka parsitaan! :)